Torstai, 13.5.2021 
Kukka, Floora
Kotimaa

EU kiristää ilmastotavoitettaan, ja edessä ovat jälleen Suomelle vaikeat neuvottelut metsien roolista

  • STT
Lähtökohtana on, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.  LEHTIKUVA/AFP Lähtökohtana on, että EU on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. LEHTIKUVA/AFP
Euroopan unionin uuden ilmastolain tavoitteiden saavuttaminen nojaa vahvasti hiilinieluihin, mikä tietää lähitulevaisuudessa vaikeita keskusteluja maan- ja metsänkäytöstä.

EU-instituutiot pääsivät varhain keskiviikkoaamuna poliittiseen sopuun ilmastolain sisällöstä. Lain lähtökohtana on, että unioni on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotetaan vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Ilmastolakiin sisältyy myös päästövähennystavoite vuodelle 2030, joka on vähintään 55 prosentin vähennys verrattuna vuoden 1990 päästötasoon.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ilmastolaki on merkittävä askel, sillä pitkä lista muuta lainsäädäntöä tullaan sovittamaan sen tavoitteiden mukaisiksi. Tämä taas vaikuttaa suoraan siihen, millaisia vaatimuksia esimerkiksi yrityksille asetetaan, ja siihen, miten Suomen metsät lasketaan mukaan EU:n hiilinielujen kasvattamiseen.

Hiilinielulla tarkoitetaan yksinkertaistetusti ilmiötä tai prosessia, joka sitoo itseensä hiilidioksidia.

Vapaamatkustajat huolena

Ilmastolaista käytiin EU-parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston välillä kovaa vääntöä. Ratkaisevat neuvottelut venyivät 14 tunnin rupeamaksi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Suomalaisista europarlamentaarikoista neuvotteluihin osallistuivat omien ryhmiensä edustajina Renew Europe -ryhmän Nils Torvalds (r.) ja vasemmistoryhmän Silvia Modig (vas.).

He näkevät neuvottelutuloksessa sekä hyvä puolia että huolestuttavia seikkoja.

Suuri huoli liittyy juuri hiilinielujen roolin. Torvalds ja Modig huomauttavat, että nurkan takana odottavat Suomen kannalta kinkkiset neuvottelut, kun maankäytön hiilinielujen laskentasääntöjä eli lulucf-sääntelyä uudistetaan ilmastolain vanavedessä.

Uutta esitystä hiilinielujen laskentasäännöistä odotetaan kesäkuussa.

Huolena on, että laskennassa vastuuta sysätään runsain mitoin metsäisten jäsenmaiden, kuten Suomen ja Ruotsin, niskaan.

Parlamentti olisi halunnut, että ilmastotavoitteet sitoisivat kaikkia EU-jäsenmaita erikseen eikä ainoastaan unionia kokonaisuutena. Tämä ei toteutunut, vaan ilmastolain tavoitteet ovat yhteisiä kaikille.

–  Olen ylpeä, että Eurooppa nyt ottaa vastuunsa, mutta kuka Euroopassa ja millä tavalla – se on edelleen avoinna, Torvalds tiivistää.

Modigin mukaan on olemassa selvä riski sille, että osasta jäsenmaita tulee vapaamatkustajia.

–  Maat ovat niin erilaisissa tilanteissa. Toisten on helpompi löytää päästövähennyksiä kuin toisten, Modig sanoo.

Parlamentin kovia vaatimuksia jäi toteutumatta

Parlamentti lähti neuvotteluihin kovien tavoitteiden kera. Se tavoitteli vuoden 2030 päästövähennykseksi 60 prosenttia niin, että hiilinielujen vaikutusta ei laskettaisi mukaan.

Komission ehdotus ja jäsenmaiden kanta oli vähintään 55 prosentin vähennys hiilinielut mukaan laskettuna, mikä meni läpi neuvotteluissa.

Parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin kommentoi neuvottelujen jälkeen, että päästövähennykset nielujen vaikutukset mukaan laskettuna voivat nousta noin 57 prosenttiin. Hän piti ratkaisua hyvänä kompromissina.

Modig kertoo olevansa pettynyt neuvottelutulokseen, mutta pitää erittäin merkittävänä sitä, että EU kirjaa nyt lakiin vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen.

Hänen mukaansa 57 prosentin mainitseminen on kuin viherpesua, sillä luku perustuu laskennalliseen oletukseen, että EU onnistuisi kasvattamaan hiilinieluja merkittävästi seuraavan yhdeksän vuoden aikana.

Modig myös huomauttaa, että vähintään 55 prosentin vähennys on todellisuudessa 52,8 prosentin vähennys päästöihin, jos hiilinielujen osuutta ei huomioida.

–  Tämä ei tule riittämään. Se on vaan fakta, Modig sanoo.

Riittämätön tavoite vuodelle 2030 voi johtaa siihen, että EU joutuu tekemään myöhemmin voimakkaan korjausliikkeen, jotta vuoden 2050 tavoite saavutetaan.

–  Siitä tulee paljon kalliimpaa ja paljon vaikeampaa kaikille. Jos mietimme työpaikkoja, elinkeinoelämää, teollisuutta, niin niiden investoinnit ovat todella pitkäaikaisia. Niiden pitäisi pystyä tietämään, mikä se sääntely-ympäristö on yhdeksän vuoden kuluttua tai viidentoista vuoden kuluttua, Modig sanoo.

Torvalds arvostelee parlamentin alkujaan suuria vaatimuksia huonoiksi neuvottelutaktiikan kannalta. Hänen mukaansa kunnianhimoisten tavoitteiden kääntöpuolena on se, että neuvottelujen loppuvaiheessa tilanteen hallinta on helppo menettää, kun suuret tavoitteet murentuvat.

–  Pitäisi aina olla ikään kuin vara-asema, johon järjestäytyneesti voisi perääntyä. Sitä meillä ei oikein ollut, ja siitä syystä jouduimme tilanteeseen, jossa nielumäärät olivat aika isoja, Torvalds pohtii.

Poliittinen sopu ilmastolaista vaatii vielä hyväksynnän EU-parlamentilta sekä jäsenmaiden neuvostolta.

Modig arvioi, että täysistunnon äänestyksessä sopu menee todennäköisesti läpi, koska parlamentin suuret ryhmät Euroopan kansanpuolue EPP, sosialistien ja demokraattien S&D sekä liberaaliryhmä Renew Europe kannattavat sopua.

Hiilibudjetti ja tiedepainotus hyviä seikkoja

Torvalds mainitsee ilmastolakisovun yhdeksi hyväksi seikaksi sen, että sen myötä komissio tulee ehdottamaan EU:lle hiilibudjettia, joka tarjoaa aikanaan objektiivisen mittarin ilmastotavoitteiden etenemiseen.

–  Sen jälkeen meillä on läpinäkyvä järjestelmä, joka näyttää, miten etenemme kohti Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksia, Torvalds sanoo.

Torvalds pitää läpinäkyvyyttä tärkeänä, jotta etenemisen seuraaminen perustuu tietoon eikä pelkkään jäsenmaiden mututuntumaan.

Modig pitää hiilibudjetointia niin ikään hyvänä asiana. Hän muistuttaa, että hiilibudjetoinnin ajatus on jo olemassa esimerkiksi päästökaupan kautta.

Torvalds ja Modig kiittelevät myös sitä, että ilmastolakiin sisältyy uuden tieteellisen elimen perustaminen. Sen tehtäväksi tulee EU:n etenemisen seuraaminen ja neuvonantaminen, jotta tulevat ratkaisut perustuvat tieteeseen.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 1€ 1 kuukausi